Asunto Oy Espoon Onnikallio Rakenteilla : 32 vapaata asuntoa

Valitse asunto, johon haluat tutustua virtuaaliesittelyssä ja klikkaa linkkiä asunnon kohdalla.

Virtuaalikuvan päällä näet asunnon pohjakuvan sekä pisteet, joissa asuntoa voi tarkastella tarkemmin.

Hiiren avulla voit katsella ympärillesi asunnoissa sekä zoomata kuvaa lähemmäs ja kauemmas.

Linda, 36

Hoitovapaalla, perheeseen kuuluu puoliso ja kaksi lasta

Me muutettiin Kalliosta, kiinnostavan uuden alueen perässä. Saatiin isompi kämppä ja monipuolisemmat lapsiperheen palvelut, hyvistä julkisista yhteyksistä puhumattakaan. Päästään helposti vanhoille hoodeille ystävien luo kylään, mutta nykyään ne kyllä haluaa tulla mieluummin meille...

Ollaan oltu edelläkävijöitä omassa kaveriporukassa. Muutkin on alkaneet tajuta, että Kallion ja Vallilan pienet asunnot huonoine säilytystiloineen ja turkiskuoriaisineen ei ole ainoa vaihtoehto. Täältä saa samalla rahalla enemmän tilaa, ja vaikka meillä ei olekaan enää vanhaa kakluunia, kaikki on uutta ja ihanan raikasta.

Alueella asuu paljon saman henkistä ja samassa elämänvaiheessa olevaa porukkaa, mutta myös paljon eri-ikäisiä. Pihalla on aina joku, jonka kanssa jutella. Neljävuotiaalla esikoisellamme on pihalla omia kavereita. Päiväkoti on lähellä, ja siellä on tilaa!

Vaunulenkille vauvan kanssa pääsen kotiovelta, ja silti voi juosta luonnon keskellä. Välillä käydään koko perhe Leppävaaran urheilupuistossa, uimahallissa ja Angry Birds –puistossa.

Parasta on, että pääsee itse vaikuttamaan alueen kehittymiseen. On saatu tänne erilaisia workshopeja, tehty tempauksia ja muuta yhteisöllistä. Ollaan onnistuttu houkuttelemaan jo muutamia ystäviäkin muuttamaan tänne. 

Leena, 57

Työelämässä, perheeseen kuuluu puoliso ja kolme aikuista lasta, joista yhdellä lapsia.

Myytiin omakotitalo kun oltiin jo hetki oltu kahdestaan lasten muutettua omilleen. Todettiin, että halutaan sittenkin jotain uutta ja omaa uudessa elämänvaiheessa. Ja se on ollut ihan mahtava päätös.

Uudessa asunnossa on tilaa ja avaruutta olla ja elää. Lapset mahtuvat kylään, mutta kyllä tämä on pääasiassa kahden aikuisen asunto. Mietittiin ensin Tapiolaan muuttamista, mutta Puustellinkallio kiehtoi enemmän. On hauskaa seurata uudenlaisen asuinalueen rakentumista. Eikä haittaa, että neliöhinta on huomattavasti pienempi. Nautin siitä, ettei tarvitse miettiä korjaamista tai remontointia vaan kaikki on valmista ja uutta.

Me asutaan aika korkealla, ja näkymät ikkunoista on huikeat! Meidän asunnossa on iso parveke, jolla voi viettää aikaa ja viljelläkin vähän. Sen myötä on tullut lähdettyä mökillekin paljon enemmän myös syksyllä ja keväällä, kun ei ole taakkaa kahdesta pihasta. Me kuljetaan omalla autolla, täältä pääsee niin hyvin liikkeelle. Helsingin keskustan palvelut, teatterit ja ooppera on helposti saavutettavissa. Mökkimatka lyheni, kun päästään isoille teille niin kätevästi. Ollaan myös alettu matkustaa enemmän, lentokentälle on tästä niin helppo matka. Me käytetään paljon myös Sellon palveluja. Ei oltu käyty elokuvissa vuosiin, mutta nyt siitä on tullut meille uusi harrastus: käydään leffassa melkein joka sunnuntai-ilta!

Pertti, 64

Eläkkeellä, perheeseen kuuluu puoliso ja kolme aikuista lasta, joila kaikilla lapsia.

Olen asunut Leppävaarassa koko elämäni. Täältä en lähde. Myös Puustellinkallion maastot on tulleet tutuiksi lapsuuden leikkien kautta. Tuntuu hienolta, että ympyrä sulkeutuu nyt, kun muutimme tänne. Tässä kodissa voimme toivottavasti asua lopun elämäämme.

Muutimme tänne kerrostalokodista, jossa olimme asuneet pitkään. Kaikki lapsemme "lensivät pesästä" siitä kodista. Tämä uusi kotimme on edellistä hieman pienempi, mutta meille riittävä. Talossa, josta muutimme, ei ollut hissiä, ja putkiremontti häämötti jo horisontissa. Nyt oli oiva aika muuttaa. Uusi houkutti.

Puolisoni on vielä työelämässä, itse olen eläkkeellä. On mahtavaa, kun aikaa on jäänyt omille harrastuksille. Autan myös mielelläni lastenlasten hoidossa ja kuskaan heitä.

Pysyn itsekin vireänä, kun käytän lapsia ulkona ja istun joskus hiekkalaatikon reunalla leikkimässä. Pihalla on usein muitakin lastensa kanssa. Täällä eläminen on aika yhteisöllistä.

Lapsemme ovat kasvaneet leppävaaralaisiksi, ja asuvat edelleen alueella. Toivon, että lapsenlapsemmekin saavat oppia tuntemaan vaarinsa tutut leikkipaikat, metsät ja oikoreitit.

Perhe on meille tärkeä. Kokoonnumme usein yhteen, ja olemme läheisiä lastenlastemme kanssa.

Täällä on kaikki. Leppävaarassa on hyvät palvelut, poistumme täältä harvoin kauemmaksi. Miksi lähteä merta edemmäs kalaan?

Puustellinkallio on uusi espoolainen asuinalue Leppävaaran Puustellinmäellä. Asuntoja rakentuu elämän eri tarpeisiin yhteensä noin 850 ja taloja 13, joista korkeimmat ovat jopa 16-kerroksisia. Alueelle jää runsaasti viheralueita asukkaiden virkistyskäyttöön. Asunnoista aukeaa upeita näkymiä ympäristöön ja yli Perkkaan.

Leppävaaran kaiken kattavat palvelut ja monipuoliset liikenneyhteydet ovat vain kivenheiton päässä - mutta eivät liian lähellä häiritäkseen alueen omaleimaista tunnelmaa kallioiden laella ja rinteillä.

Nimensä alue on saanut mäellä sijainneesta puustellista, kruunun virkatalosta, jossa on asunut aikanaan muun muassa Viaporin (Suomenlinna) komendanttina tunnettu vara-amiraali Carl Olof Cronstedt. Sittemmin Puustellinmäellä on toiminut Valtion koulukoti sekä erityisoppilaitos Arlainstituutti, joka on nykyään nimeltään Ammattiopisto Live.

Puustellinkallion alueen rakentaminen on alkanut Asunto Oy Espoon Onnikalliosta alueen koilliskulmasta, ja jatkuu Ruutikellarintien ja Puhujanpolun suuntaisesti. Kuvassa valkoiset laatikot ovat tulevia yhtiöitä - JM Suomi rakentaa kaikki alueen rakennukset.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen suurempana!

Suomen kieli on täynnään toinen toistaan kauniimpia sanoja. Suomen kauneimmaksi lauseeksi valittiin joskus 1960-luvulla ”tyttö käveli sinisellä sillalla”. Se on melodinen, pehmeä ja silti jäntevä kielikuva, joka kertoo myös pienen tarinan. Minun sanasuosikkejani ovat aina olleet vauva, tassu, pentu ja tietenkin koti. Koti on useimmille meistä oma lämmön ja rauhan tyyssija, jonne on helppo tulla, ja jossa tuntee olonsa turvatuksi.

”Koti”-sana juontaa juurensa ikivahasta suomalaisesta sanasta ”kota”. Se on ollut helposti mukana kuljetettava ja uudelleen pystytettävä asumus. Leppävaaran ensimmäiset asukkaat olivat kivikauden pyyntimiehiä, jotka perustivat kesäleirinsä silloisen Laajalahden rannoille. Meri oli nykyistä laajempi ja se kuhisi kalaa ja hylkeitä. Leppävaaran urheilupuiston rinteestä on tänä vuonna löydetty lukuisia kuoppauuneja, joissa on sulatettu hylkeen ja norpan rasvaa. Siellä on sijainnut Leppävaaran ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa öljynjalostamo.

Pyyntimiehet tulivat ilmeisesti Hämeestä ja alkoivat vähitellen rakentaa tänne pysyvää asutusta. Heidän perujaan ovat paikannimet Mäkkylä, eli alun perin Mäkikylä, sekä Huopalahti. Huopalahti on vääntynyt alkuperäisestä nimestään Haapalahti ensin ruotsalaiseen muotoon Hoplax ja siitä takaisin suomenkieleen Huopalahtena. Magnus i Hapalax on todennäköisesti vanhin nimeltään tunnettu leppävaaralainen. Hän oli lautamiehenä Klaus Flemingin käräjillä 1417.

Leppävaaran pysyvä asutus on tätäkin vanhempaa. Uusimpien arkeologisten tutkimusten mukaan Leppävaaran alkukoti on ollut Puustellinkalliolla, jossa on asuttu yhtäjaksoisesti jo 900 vuotta. Kaivauksissa löytyi rakennusten pohjia, uunien rakenteita ja esineistöä, jotka voitiin jäljittää 1100- ja 1200-luvuille asti. Rakennukset oli rakennettu suppealle alueelle ja aina vanhojen rakenteiden päälle. Emme tiedä keitä nämä asukkaat olivat, mutta se tiedetään, että he kalastivat Laajalahdella, ja harjoittivat myös maataloutta.

Ensimmäiset kirjalliset lähteet alueen asutuksesta löytyvät 1500-luvun puolivälistä. Vuoden 1540 henkikirjojen mukaan nykyisellä Puustellinkalliolla oli viisi taloa, joissa asui yhteensä noin 40-50 henkilöä. Talot muodostivat silloisen Mäkkylän kylän. Vuonna 1571 kerättiin ylimääräistä irtaimistoveroa Ruotsin kruunulle ja silloin kirjattiin tarkkaan talojen varallisuus. Mäkkylän viidestä talosta Morten Jönssinpojan talo oli ”köyhä” ja vapaa verosta. Rikkain talonpoika oli Oluf Michelinpoika, jolla oli ”kaksi kiloa kuparia, hevonen, neljä lehmää ja vasikka sekä kymmenen lammasta ja kaksi vuohta”.

Mäkkylän talonpoikien tarina päättyi kymmenen vuotta myöhemmin. Helsingin silloinen pormestari Hannu Olavinpoika oli rahoittanut kuninkaan armeijaa ja sai siitä korvauksena elinikäiseksi läänitykseksi Mäkkylän talonpoikien talot ja viljelykset, ja perusti niiden sijoille asuinkartanonsa. Mäkkylän asuinkartanosta kehittyi vuosien mittaa kruunun puustelli, joka annettiin korkeiden virkamiesten ja sotilaiden käyttöön, osana heidän palkkaustaan. Mäkkylä toimi Viaporin komendanttien puustellina ja myöhemmin vuokratilana. Sodan jälkeen sotilasvirkatalon maille muutti valtion ammattikoulu, jota perinnettä jatkaa tänäänkin Keskuspuiston ammattiopisto. Opiston naapuriin, Mäkkylän puustellin maille on nousemassa uusi Puustellinkallion asuntoalue.

Ja näin Leppävaaran alkukodin asutus jatkuu ainakin seuraavat sata vuotta.

Markku Salmi on ollut Leppävaara-seura ry:n julkaisemien historiikkien päätoimittaja. Valtatien varrelta -kirja kuvaa Harakan eli nykyisen Lintuvaaran rehevää historiaa ja kirja valittiin vuoden 2016 parhaaksi kotiseututeokseksi. Leppävaara alkukoti kertoo nykyisen Puustellinmäen ja Mäkkylän vaiheista viimeisen tuhannen vuoden ajalta. Markku Salmella on työn alla sarjan kolmas historiikki, joka käsittelee Etelä- Leppävaaraa aina Tarvaspäähän ja Ruukinrantaan asti.